Paula Risikko: Poliisivaltion arkkitehti

Sisäministeriö ja poliisi rummuttavat nyt ’vihapuhetta’, joka ei ole laitonta, mutta ehdottomasti kitkettävä pois. Samaan aikaan Suomeen säädettiin kovalla kiireellä siviilitiedustelulaki, joka oikeuttaa Supon pakkotoimet kansalaisia vastaan myös ilman rikosepäilyä. Koska ’vihapuhe’ on yleensä hallinnolle epämieluisaa puhetta kuten maahanmuutto- tai EU-kritiikkiä, niin tiedustelulaki tarvittiin tällaisen puheen vaientamiseen.

Koska kokonaisuus on demokratialle ja kansalaiskeskustelulle hyvin vaarallinen, niin on tärkeää perata huolellisesti, miten tiedustelulaki saatettiin voimaan. Prosessissa on kokoomuksella suuri rooli, koska kokoomus on pitänyt hallussaan jo pitkään poliisihallinnon värisuoraa. Vastuuministeriöt sisä- ja oikeusministeriöt, poliisihallitus, poliisiylijohtaja ja Supon johto ovat kokoomuksen hallussa.

Tässä artikkelissa keskitytään kokoomuksen Paula Risikon rooliin siviilitiedustelulain voimaansaattamisessa. Risikon toimintaan liittyy monia kysymyksiä, jotka mahdollisesti jopa tekevät siviilitiedustelulain säätämisestä laittoman, jolloin tulee kysymykseen lain mitätöinti.

Ensimmäinen ongelma on Risikon kaksoisrooli sekä tiedustelulakia valmistelleena sisäministeinä (kesäkuusta 2016 -> helmikuu 2018) sekä lainsäädännön laillisuuden valvojana eduskunnan puhemiehenä (helmikuu 2018 ->), kun tiedustelulaki hyväksyttiin keväällä 2019. Sisäministerinä Risikolla oli hyvä tieto tiedustelulain sisällöstä ja puhemiehenä hänen tehtävänsä oli valvoa, ettei tiedustelulakiin jää ristiiitaisuuksia perustuslain kanssa.

Perustuslakiasiantuntija Martin Scheinin kirjoitti 19.11.2018 blogissaan erittäin runsaista ristiiitaisuuksista, joita siviilitiedustelulaki sisältää perustuslain kanssa eduskunnan perustuslakivaliokunnankin mukaan.

Martin Scheinin: Tiedustelulait nytkähtivät eteenpäin

Kun tiedustelulakia oltiin helmikuussa 2019 tuomassa eduskunnan vahvistettavaksi, Suomen parhaat perustuslakiasiantuntijat Matin Scheinin ja Juha Lavapuro nostivat twitterissä huolen, että siviilitiedustelulaki ei edelleenkään ole perustuslain mukainen:

Risikko huolestuikin kohtusta ja palautti tiedustelulain valiokuntiin takastettavaksi. Yle uutisoi ongelmista:

https://yle.fi/uutiset/3-10644331

Keväällä 2019 mm. perustuslakivaliokunta oli ylikuormittunut sote-uudistuksen ongelmien ja vaalikauden loppumisen takia ja onkin kyseenalaista oliko valiokunnalla mahdollisuus tarkistaa laaja tiedustelulakipaketti asiallisesti?

Tämänkin artikkelin kirjoittaneet Reformi-studion tutkivat journalistit kiinnostuivat tästä siviilitiedustelulain käsittelyn kohdasta ja lähettivät Risikolle asiakirjapyynnön liittyen muutoksiin, joita perustuslakiasiantuntijoiden mukaan lakiin vaadittiin. Oliko niitä oikeasti tiedustelulakiin tehty?

Sähköpostimme Risikolle 22.3.2019:

”Arvoisa eduskunnan puhemies Paula Risikko,

pyydän saada tietää miten perustuslakivaliokunnan tekemät huomautukset korjattiin hyväksytyissä lakiteksteissä.

Risikko: ”Jos epäily herää, se myös perataan”, tiedustelulait vedettiin poikkeuksellisesti pois täysistunnosta https://yle.fi/uutiset/3-10644331

Pyydän lisäksi saada tietää jääväsikö eduskunnan puhemies Paula Risikko itsensä ns. tiedustelulakien käsittelyn ajaksi?

”Yksi varteenotettavista sisäministeriön kansliapäällikön viran hakijoista on suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari. Hän on sisäministeri Paula Risikon (kok) serkku.”

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005483355.html

Pyydän saada vastaukset viipymättä lähetettynä tähän sähköpostiosoitteeseeni.”

Risikolta kesti huomattavan kauan vastata ja asiakirjapyynnön määräajat ylittyivät. Lopulta uusimme pyyntömme ja Risikko joutui vastaamaan 17.5.:

”Olen pahoillani, mikäli vastaukseni ei ole saavuttanut Teitä aikaisemmin. Tämä viesti lähetetään myös eduskunnan pääsihteerille ja apulaispääsihteerille tiedoksi.

Hallintovaliokunta antoi siviilitiedustelusta uuden mietinnön HaVM 36/2018 vp perustuslakivaliokunnan siviilitiedustelua koskevan toisen lausunnon PeVL 75/2018 vp:n  pohjalta. Linkki hallintovaliokunnan mietintöön:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/HaVM_36+2018.aspx.

Puolustusvaliokunta antoi uuden mietinnön sotilastiedustelusta uuden mietinnön PuVM 9/2018 vp perustuslakivaliokunnan sotilastiedustelua koskevan toisen lausunnon PeVL 76/2018 vp:n pohjalta. Linkki puolustusvaliokunnan mietintöön:

www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/PuVM_9+2018.aspx

Hallintovaliokunnan ja puolustusvaliokunnan mietinnöissä on tehty perustuslakivaliokunnan edellyttämät valtiosääntöiset korjaukset lakiehdotuksiin.

Paula Risikko

27.2.2019 päivättyyn perustuslakivaliokunnan lausuntoon on valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:
– professori Janne Salminen
– professori Martin Scheinin

Linkki perustuslakivaliokunnan lausuntoon:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documents/PeVL_75+2018.pdf

Juurikaan ei ole käyty keskustelua, miten professorien mielestä heidän lausuntonsa otettiin huomioon käsittelyssä? Tätä Reformi-studio pyrkii tutkimaan youtube-ohjelmissaan. Linkeissä kaksi ohjelmaa, jossa prosessia on jo avattu:

Risikon suhteen on tutkittava tarkoin ainakin kolmea asiaa:

  1. Onko Risikon kaksoisrooli sekä sisäministerinä että eduskunnan puhemiehenä ongelma?
  2. Salliko Risikko perustuslain kanssa ristiriitaista lainsäädäntöä siviilitiedustelulain kohdalla?
  3. Aiheuttaako se, että Supon päällikkö Antti Pelttari ja Paula Risikko ovat serkuksia Risikolle jääviysongelman prosessissa? Pelttarille tulee maailmanlaajuisestikin katsoen erittäin suuret toimivaltuudet siviilitiedustelussa.

 

Panu Huuhtanen, Reformi-studion vastaava päätoimittaja

Tiina Keskimäki, Refomi-studion tutkiva journalisti