Minulla on Helsingin hallinto-oikeudessa vireillä kaksi tapausta, jotka liittyvät toisiinsa ja perustuslaillisen mielenosoitusoikeuden tilaan Suomessa. Helsingin poliisi on voimatoimin keskeyttänyt kaksi järjestämääni mielenosoitusta: 6.12.2017 ja 6.12.2018. Toinen valitukseni koskee vuoden 2018 tapahtumia ja toinen järjestyksenvalvojan lupaani, jota ollaan poistamassa juurikin noihin tapahtumiin mielenosoituksien keskeytyksissä vedoten. Siksi toivoisinkin, että asiat ratkaistaan toisiinsa liittyneinä.
Järjestyksenvalvojan lupani osalta olen toimittanut Helsingin hallinto-oikeudelle Panu Huuhtasen lausunnon hallinto-oikeuden tapaukseen nro 02888/18/1699’, valitus poliisilaitoksen päätökseen nro 2018/3034/Turva peruuttaa Huuhtasen järjestyksenvalvojaksi hyväksyminen.
Järjestyksenvalvojan lupani osalta olen kirjoittanut prosessien viimeisistä käänteistä linkin artikkelin, jonka esitän myös lisätietona nyt hallinto-oikeudelle, koska myös 6.12.2018 tapahtumista poliisi on ottanut harkintaan järjestyksenvalvojan lupani mitätöimisen. Sikäli ratkaisut liittyvät toisiinsa:
Poliisi hankaloittaa poliittisten aktiivien elämää lupa-asioiden kautta
Vuoden 2017 itsenäisyyspäivän tapahtumista Helsingissä olen julkaissut kaksi juristin laatimaa analyysia, jotka olen lähettänyt hallinto-oikeudelle oikeudellisina perusteina myös 6.12.2018 tapahtumien punnintaan:
Kantelu Helsingin poliisilaitoksen toiminnasta 6.12.2017 Kattilamielenosoituksessa
Lisälausunto Eduskunnan oikeusasiamiehelle 6.12.2017 tapahtumista
Vuoden 2017 tapahtumista tehtiin siis kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle, mutta hän on mielestäni jättänyt virkavelvollisuutensa hoitamatta, kun kieltäytyi ratkaisemasta kanteluani. Perustelu on perin outo: Tasan vuoden päästä ko. tapauksesta poliisi uusi hyökkäyksensä rauhalliseen mielenosoitukseeni. En ymmärrä, miksi sillä verukkeella jätettiin ratkaisematta vuoden 2017 itsenäisyyspäivää koskenut kanteluni?
Nyt siis olemme tilanteessa, että eduskunnan oikeusasiamieskin odottaa hallinto-oikeudelta ratkaisua myös 6.12.2017 tapahtumiin 6.12.2018 tapahtumien käsittelyn myötä. Mielestäni tällainen on asian tahallista viivyttelyä.
6.12.2018 poliisin hyökkäyksestä Eduskuntatalon mielenilmaukseemme tein siis hallinto-oikeuteen valituksen nro 06971/18/1699.
Mielenosoituksemme videotallenne löytyy linkistä, jossa kaikki voivat käydä katsomassa kuinka rauhallisesta tapahtumasta oli kyse:
https://www.youtube.com/watch?v=1sNOTcd_zbM
Tähän liittyen Helsingin poliisin hyökkäyksestä mielenosoitukseemme päätöksen tehnyt ylikomisario Seppo Kujala antoi hallinto-oikeudelle äskettäin lausunnon:
Käyn vielä edellä linkittämieni jo aiemmin hallinto-oikeudelle valituksen perusteluina toimittamieni juristin analyysien valossa lyhyesti läpi Helsingin poliisin lausuntoon liittyvän kirjallisen vastaselitykseni pääkohdat.
- Totean, että kokoontumislain 19 §:n mukaan poliisin tehtävänä on turvata kokoontumisvapauden (joka on taattu perustuslaissa!) käyttämistä. Kokoontumislain 20 §:ää, sekä 21 §:ää on tulkittava tässä valossa.
- Jo paljon etukäteen annettu Helsingin poliisin päätös keskeyttää mielenosoitus klo 23 ei tietenkään osoita pyrkimystä kokoontumisvapauden turvaamiseen.
- Kokoontumislain 20§:ssä on lueteltu tarkat kriteerit, jolloin poliisi saa keskeyttää mielenosoituksen. Mitkään näistä eivät 6.12.2018 täyttyneet. Siksipä poliisi vetoaakin kokoontumislain esitöiden tekstikohtaan, jossa on kirjaus, että poliisi saa jossain tapauksissa rajata mielenosoituksen järjestämisaikaa.
- Joka tapauksessa mielenosoituksen keskeyttäminen on aina viimeinen keino ja siihen pitäisi olla painavat perusteet. Poliisin mainitsemat yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, sivullisten oikeuksien turvaamiseksi sekä ympäristölle aiheutuvan haitan rajoittamiseksi EI OLLUT TARPEEN KESKEYTTÄÄ mielenosoitustamme. Tämän olen videotaltioinnin kautta hallinto-oikeudelle jo esittänyt ja tässäkin vastaselityksessä on videolinkki.
- Sen lisäksi, että poliisi ei kykene toteennäyttämään em. 20§ keskeytyskriteerien täyttymistä poliisi jättää asiassa huomioimatta myös kokoontumislain 21§:n ensisijaisuuden suhteessa 20§:ään. 21§ on erityissäädös, joka asettaa mielenosoituksen keskeyttämiselle vielä lisää rajoituksia ja on siksi asetettu yleissäädöksen 20§ yläpuolelle.
- 21 § pykälän 2 momentissa säädettävät poliisin keskeyttämis- ja päättämisoikeuden perusteet edellyttäisivät aina, että muut toimenpiteet eivät ole osoittautuneet riittäviksi. Mitään muita toimenpiteitä kuin suoran keskeyttämisen poliisi ei meille edes ehdottanut. Myöskään mielenosoitusoikeutta ei pitäisi kokoontumislain valossa rajoittaa kuin ehdottoman välttämättömissä tapauksissa, jollainen TÄMÄ EI OLLUT.
- Hallituksen esityksessä todetaan lisäksi, että turvallisuuden vaarantuessa puheenjohtajalla ja järjestäjällä olisi ensisijainen vastuu kokouksen keskeyttämisestä tai päättämisestä poliisiin nähden. Hallituksen esityksen mukaan tämä on perusteltua, sillä lakiehdotuksen 17 §:n nojalla vastuu järjestyksen ja turvallisuuden säilymisestä kuuluu ensisijaisesti heille. Vastasin tilaisuudessa myös järjestyksenvalvonnasta kortillisena järjestysmiehenä, enkä havainnut mitään järjestyshäiriöitä tilaisuuden aikana.
- Poliisi perustelee mielenosoituksen keskeyttämistään epämääräisellä vastamielenosoituksen uhalla, josta ei ollut mitään merkkejä 6.12.2018 klo 23, kun poliisi tilaisuuden keskeytti. Tämä uhka poliisin pitää pystyä näyttämään toteen hallinto-oikeudelle.
- Poliisi suorastaan valehtelee, kun vetoaa resurssipulaansa kyvyttömyydessään täyttää lain vaatimaa mielenosoituksen suojaamisvelvollisuuttaan 6.12.2018 yöaikaan. Laskimme 31 poliisin ajoneuvoa ja kymmeniä poliiseja, kun poliisi ryhtyi purkamaan mielenosoitustamme. Nämäkin on todettavissa videotallenteista. Ympäristö oli ennen poliisin operaatiota hyvin rauhallinen ja mielenosoituksen suojaamiseen olisi riittänyt yksikin poliisipartio mielestäni.
- Poliisi oli taatusti resurssoinut myös yöajaksi ylimääräisiä partioita itsenäisyyspäivän politisoitumisen vuoksi, joten väite, että pienen mielenosoituksemme suojaaminen olisi vaarantanut muita poliisin tehtävien hoitoa on suorastaan törkeä.
- Poliisi esittää hämärän viittauksen ’vastaaviin yli yön kestäviin mielenosoituksiin’, joista aiheutui haittaa ympäristölle. Niissä mielenosoituksissa, joissa itse olen ollut osallistujana, järjestäjänä tai järjestyksenvalvojana ei ole esiintynyt haittaa lähiympäristölle. Poliisi ei voi rajoittaa minun mielenosoitusoikeuksiani joidenkin muiden ihmisten tekemisien vuoksi.
- Ei ole poliisin oikeus määritellä, milloin kansalaisen oikeus osoittaa mieltä tai kokoontua on toteutunut ’riittävästi’. Jos poliisilla tällainen oikeus olisi, niin perustuslaillista mielenosoitus- tai kokoontumisoikeutta ei silloin olisi. Poliisi voisi aina tehdä päätöksen, että nyt olette osoittanut mieltänne jo ’riittävästi’ POLIISIN MIELESTÄ.
Vihdissä 14.2.2019
Panu Huuhtanen, Reformin eduskuntavaaliehdokas
